Varsinais-Suomen ruokaketju on merkittävä aluetaloudellinen toimija, jolla on vankat juuret ja eteenpäin suuntaava ote. Ruokaketjun vahvuuksia ovat kehittämismyönteisyys, ammattitaitoisuus ja monipuolisuus, joka koskee sekä myyntikanavia että tuotteita. Positiivinen pohjavire ja usko tulevaisuuteen näkyy alueen kasvu- ja kehittymishaluisissa yrityksissä ja maakunnassa on jo nyt suhteellisen aktiivista yritysyhteistyötä ja tiivis tutkimus- ja kehitysverkosto.
Tulevaisuudessa alan houkuttelevuuden lisääminen ja oppilaitosyhteistyön tiivistäminen on keskeistä tulevaisuuden osaajien saamiseksi alalle. Välineitä tehostamiseen voisivat olla myös verkostoitumisen lisääminen muiden yritysten ja toimijoiden kanssa sekä digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet.
Aitoja makuja -yritystilastoista vuodelta 2023 selviää, että Varsinais-Suomen alueella suurin osa (71 %) yrityksistä on pieniä, alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Toimialoista leipomotoiminta (27 %) ja muiden elintarvikkeiden jalostus (22 %) muodostavat noin puolet alueen elintarvikkeita jalostavien yritysten toimialajakaumasta, joskin rannikkoalueista Turunmaalla ja Vakka-Suomessa erityisesti kalanjalostus on vahva toimiala.
Varsinais-Suomen ruokaketjun vahvuus ovat myös erityyppiset seutukunnat
Loimaan seutu on vahvaa alkutuotanto- ja maatalousaluetta. Näihin perustuvaa laajaa osaamista ja asiantuntijuutta hyödynnetään myös paikallisessa yritys- ja kehittämistoiminnassa. Perinteisen maatalouden rinnalle alueelle on kehittynyt lähiruokatuotantoon ja maaseutumatkailuun erikoistuneita maatiloja. Lisäksi kananmunantuotannon ja pakkaustoiminnan keskittymä on valtakunnallisesti merkityksellinen.
Salon seutu on Suomen suurin sokerijuurikkaan, vehnän ja kuminan tuottaja. Myös valkuaiskasvien, avomaan vihannesten ja marjojen tuotanto on laajaa ja vahvasti kehittyvää. Alueella tarvitaan tuhansia kausityöntekijöitä, mikä rikastuttaa ja monipuolistaa alueen elinvoimaisuutta. Salon seudulla on myös useita eri tavoin ruokaketjuun verkottuneita teknologiayrityksiä, jotka kehittävät omia palveluitaan myös ruokaketjun haasteita ja mahdollisuuksia varten. Laajentunut lammastalous ja muut laiduntavat eläimet lisäävät joenvarsiniittyjen ja rantojen monimuotoisuutta tarjoten samalla eväitä lisäarvon kasvattamiseen ruoka- ja luontoelämysten välityksellä.
Kemiönsaaren kunta on pieni ja kaksikielinen, 6600 asukkaan saaristokunta, jossa on suurin piirtein saman verran vapaa-ajan asukkaita. Suuri osa aluetta on osa Saaristomeren UNESCO Biosfäärialuetta sekä Saaristomeren kansallispuistoa. Kemiönsaaren maantieteellinen sijainti, kunnan saaristo-osat ja vapaa-ajan asukkaat luovat haasteita paikallisille elintarvikealan yrittäjille. Paikallisen ruokaketjun erityispiirteitä ovat mikroyrittäjyys, vahva alkutuotanto, matkailu ja sesonkiluonteisuus, yhteisöllisyys ja yhteistyö, artesaaniruoka sekä pienet vaihtoehtoiset ruoan suoramyyntikanavat. Alue on artesaaniruoan synnyinseutua ja premium-luokan tuotteita valmistaa usea yritys.
Paraisten kunnan erityispiirteisiin kuuluu saaristo, jonne kulkeminen edellyttää siltojen, lauttojen ja yhteysaluksien käyttöä. Alue on laaja ja hajalla, joten etäisyydet ovat ajallisesti pitkiä. Matkailulla, sesonkiluonteisuudella ja erikoisviljelyllä, kuten varhaisperunan ja omenan viljelyllä, on huomattava vaikutus alueen elinkeinotoimintaan. Yritykset ovat pääasiassa pieniä ja perhevetoisia, yksityisyrittäjiä on huomattava määrä. Perheissä ja tiloilla on usein käynnissä useita eri yrityksiä, jotka vakauttavat sesonkien vaihtelua.
Turun kaupunkitaajamassa asuu yli puolet Varsinais-Suomen väestöstä (noin 250 000 asukasta). Turku on vilkas yliopisto- ja korkeakoulukaupunki. Näillä seikoilla on keskeinen rooli ruokaketjun kuluttajalähtöisyyden sekä lyhyiden jakelukanavien kehittämisessä Varsinais-Suomen alueella. Turun seudun väestöpohja ja -profiili ovat otollisia nimenomaan uusien ruokainnovaatioiden syntymiselle ja kokeilemiselle. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 käynnisti kaupungissa mittavan ravintola- ja ruokakulttuurin kehittämisen aallon, joka jatkuu edelleen. Turku onkin tunnustettu merkittäväksi ravintola- ja ruokakulttuuri kaupungiksi, jonka yhtenä painopistealueena on ruokamatkailu.
Vakka-Suomen seudun erityispiirteinä voidaan pitää hyviä kasvuolosuhteita, jonka vuoksi alueella on paljon alkutuotantoa. Näin ollen alueella olevat vihannes- ja juurespakkaamot ovat liikevaihdoltaan suurimpia ja myös merkittäviä työllistäjiä. Isoja jalostusyrityksiä löytyy monelta eri toimialalta (kananmuna, juomien valmistus, leipomo ja kalanjalostus). Toisaalta Vakka-Suomen alueella on myös useita pieniä yrityksiä, jotka keskittyvät tiettyjen erikoiselintarvikkeiden valmistukseen. Ruokamatkailun kehittäminen ja saariston hyödyntäminen ovat alueen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Saariston osalta, johon erityisesti kuuluu Kustavi, aiheuttaa jonkin verran logistisia ongelmia. Sesonkiluonteisuus saaristossa olevien yritysten osalta asettaa haasteita niin yrittäjän jaksamisen kuin henkilökunnan saatavuudenkin kohdalla.